31. heinäkuuta 2013

Miuski antautuu runouden tuulen edessä...

"Runo, pelkkä runo..."

 

Oli joskus aika, kun luotin.
Mä luotin siihen, että elämä kuljettaa.
Mä luotin siihen, että mua ei petetä toista, kolmatta kertaa.
Mä luotin, että lopulta elämä voisi mennä mukavasti ja olisi mun vuoro nauttia sen hedelmistä.

Simo Silmu laulaa "Sitä saa mitä tilaa...", no haista Simoseni sanonko mitä?!

Mä tilasin kauan sitten onnellisen ja turvallisen elämän.
Mä tilasin loppuelämäkseni rinnalleni ihmisen joka seisoo mun tukena, kun sille on tarvetta ja jonka tukena mä olen omalla vuorollani.
Mä tilasin jotain muuta kuin entisen toistumisen uudelleen ja uudelleen.

Toimitus ei ole tullut perille.

Onko reklamointioikeutta?




Pieni suuri ahdistus

 

Elämän raadollinen puoli hyökkää silmieni eteen.
Tajuan ettei ole enää paluuta minnekään, ovi on lukittu takanani.
Ahdistun, vedän syvään henkeä.

Katson ikkunasta harmauden keskelle.
Kuka on vienyt kesän ja auringon?
Käännän sille selkäni, istun sohvalle.

Avaan television.
Uutisissa näkyy pelkkää sotaa, vaihdan kanavaa.
Siellä joku rakkaudesta laulaa, sammutan television.

Pimeä laskeutuu ympärilleni.
Hengitykseni katkeileva ääni rikkoo hiljaisuuden, kaivan nenäliinan.
Itkun sanotaan puhdistavan, olenko jo suihkunraikas?

Nousen sohvalta.
Kävelen tyhjään makuuhuoneeseen, istun sängylle.
Lasken pääni kylmälle tyynylle, saanko jo nukkua?

Uni ei tule.
Kello tikittää eteisessä, ääni kuulostaa patarummuilta.
Tämän pitäisi olla kotini, miksi se tuntuu niin vieraalta?

Kuulen käytävässä ääniä.
Postiluukkujen kolahdus kertoo aamuyöstä, lehtiä putoaa asuntojen lattioille.
Aamu lähestyy, uni ei löytänyt luokseni.

Nousen sängystä.
Keittiössä odottaa kylmä yksinäisyys, jääkaapissa vain valo.
Lapset heräävät vuorotellen, kaadan muroja kulhoon.

Katson omia jälkikasvujani.
Niin täydelliset ihmiset, niin viattomat ja kauniit.
Hiljaisina syövät muronsa, pyyhin maidon pöydältä.

Elämän raadollisuus raastaa.
Vastuu painaa hartioilla, käsivarret tekevät vapisten töitä.
Pienet ihmiset nauravat, olen elossa taas.


 

1 kommentti: